Päivä 12

Aamulla oli pakko vähän pelata Nintendo Wiillä kalastuspeliä heti kun heräsi. Sellainen on ehkä pakko saada itsellekin. Aamupalan jälkeen suunta otettiin jälleen metrolle ja ensimmäiset viralliset kohteet päivälle oli War memorial ja sotamuseo sen yhteydessä.

Paikka oli melkoisen massiivinen jo etupihalta. Sisäänpääsymaksua paikkaan ei ollut, joka tietenkin herätti ensimmäisenä epäilyksiä. Museo keskittyi pääosin Korean sodan tarkasteluun, mutta alimmassa kerroksessa käsiteltiin myös aiempia Korean mantereella tapahtuneita sotatapahtumia. Laajuudeltaan korean sodan käsittely oli melkoisen suurta. Itse museo oli toteutettu todella hyvin ja kiinnostavasti. Käytiin 3D- ja 4D-elokuvissa, joissa päästiin lentämään hävittäjiä niin nykyajalta kuin 50-luvultakin. Näin suomalaiselle informaatiota oli liikaakin, joten väsymys alkoi painaa jo kolmannen tunnin alkaessa. Lisäksi pientä ahdistusta aiheutti korealaisten sinällään 'töykeä' tyyli olla väistämättä kanssaihmisiä. Vinkkinä täällä käyville voisi sanoa sen, että 3D- ja 4D-näytöksiin kannattaa oikeasti mennä jonottamaan ajoissa, koska muuten niihin ei pääse ollenkaan. Pari ensimmäistä näytöstä molemmista missattiin, kunnes tajuttiin olla kärppänä paikalla. Päästiin myös ampumaan paikallisilla rynnäkkökivääreillä.

Isoveljen ja pikkuveljen kohtaaminen taistelukentällä 

Aika isoja olleet nuo korealaiset sotilaat

Harjoitellaanpa hetki kuvaan sulautumista

Tulevaisuuden sotilas (oikealla Robocop)

"Otasekuva, ota jo se hemmetin kuva". Hiukkasen ahdistunut ampuja.

3D-muotia

Katse kaukaisuuteen

Työntöhommissa

Löytyihän poliisivoimia täältäkin

Sulautumista kuvaan osa 2

Museon sivupihalla oli esillä vaikka mitä sotakalustoa sekä korealaisilta, venäläisiltä, jenkeiltä että kiinalaisilta. Väsyneinä ja nälkäisinä katseltiin ne läpi nopeasti ja lähdettiin talsimaan metrolle. Museo oli kyllä todella kannattava käynti ja siitä olisi voinut mieluusti maksaakin.

Iso tykki

Nenänkaivuuhommissa

Koneita riitti

Titanic-posen yritystä

Puiden juottoautomaatti

Metrolla päräytettiin Myongdongiin, jossa päätettiin käydä syömässä pizzat. Marialle oli alkanut lonkerot sun muut merenelävät riittää ja tarve oli saada syödä jotain tutumpaa. Länsimainen ruoka tuntui yllättävän hassulta näin pitkän aasialaisen putken jälkeen. Kimmo kokeili paikallishenkistä pizzaa bulgogi-täytteellä ja Maria margaritaa.

Peura ajovaloissa yllätetty syömästä Koreassa pizzaa

Syömisestä voimistuneina haahuiltiin hetki tupaten täynnä olevilla kaduilla ja suunnistettiin varaamaan lippuja paikallisen teatterin Nanta-esitykseen. Liput saatiin ja 'rikkaina' länsimaisina otettiin oikein VIP-paikat eli erona oli opastus omalle paikalle näytöksen alkaessa ja hintaakin tuli huimasti lisää. Ainakin pari euroa. Todellinen syy oli se, että muut vapaat paikat oli melko kaukana lavasta.

Esityksen alkua odotellessa kierreltiin alueen kauppatarjontaa läpi ja löydettiin useita kiinnostavia paikkoja, joihin täytynee palata vielä myöhemmässä vaiheessa retkeä. Varmaankin tiistaina tai keskiviikkona.

Teatteriesitys oli kyllä aivan mahtava. Eipä ole pitkään aikaan tullut naurettua niin kovasti. Kieli ei ollut ymmärtämisen este, koska puhetta esityksessä käytettiin lähinnä lisukkeena. Tarinan aiheena oli aterian valmistaminen hääjuhlaa varten ja pääosassa olivat ravintolan kokit sekä johtaja. Isossa osassa esityksessä olivat myös erilainen rummuttaminen ja liike/tanssi.

Nantaa odotellessa, itse esityksestä ei (harmi kyllä) saanut ottaa kuvia

Esityksen alkupuolella Maria haettiin yleisön joukosta mukaan lavalle ja siitäkös se riemu repesi. Vieressäni istunut korealainen mummelikin sohi joka suuntaan ja huolehti, että ymmärrän katsoa lavalle, kun siellä on tuttuja. Maria kutsuttiin siis maistelemaan esityksen kokkien tekemää soppaa ja makuelämys oli kuulemma hurjan hyvä. Lopulta selvisi, että Maria oli päätynyt esittämään tarinan morsianta ja sulhasena toimi korealainen pappa, joka myös siis oli napattu yleisön joukosta.

Teatterin jälkeen palloiltiin hetki Myongdongissa, mutta pian päätimme väsyneinä lähteä kohti hotellia ja seuraavan päivän haasteita.

Oli sedällä iso kassi