Päivä 8

Viimeinen koko päivä Tokiossa alkoi kävelyllä läheiselle Yasukuni Shrinelle, joka on keisarin puolesta kuolleille sotilaille omistettu pyhäkkö. Se on myös hyvin kiistelty muistomerkki, koska se kunnioittaa myös toisessa maailmansodassa kaatuneiden japanilaissotilaiden muistoa.

Puisto oli hyvin pieni, mutta erittäin kaunis. Varsinkin sen nurkkauksessa ollut vesialue, jossa uiskenteli valtavia karppeja. Isompia kuin Otso ja Poksu yhteensä. Myöhemmin illalla kuulimme, että juuri tämän puiston kirsikkapuut ovat ns. viralliset puut, joiden kukinnoista katsotaan kevään alkaneen.

Valmistautumista kirsikankukkienfestivaaliin

Yasukunista suuntasimme jäätelöiden kanssa jälleen Kitanomaru Parkiin, eli samaan missä pyörimme jo aiemmin reissun aikana. Tällä kertaa kirsikankukat olivat jo kuoriutuneet esiin ja ihastelimme niitä. Puita katsellen ajauduimme myös pidemmälle keisarilliseen puutarhaan ja juuri sinne itäiselle puolelle minne perjantain reissulla ei oltu päästy. Sinne oli pojat ja tytöt kasanneet kyllä jykevät muurit.

Kaveri offlinessa. Ihmiset nukkui aina, kun siihen oli mahdollisuus

Maailmanomistaja

Puu on tainnut nähdä aika monta keisaria. Itseni mukaan lukien :)

Narnia

Japanilaiset poliisitkin kuuli suomalaisista puistossa.

Uutta ja vanhaa Tokiota

Puistoalueiden jälkeen jatkoimme kävellen kohti Otemachia, josta Tokyo stationin kautta päädyimme ranskalaiseen kahvilaan Ginzassa. Täällä pidettiin lounastauko. Kierreltiin alueen kauppoja, mutta kyllästyttiin shoppailuun aika pian, kun sitä kuitenkin oltiin juuri edellisenä päivänä tehty. Otettiin metro alle ja käytiin tutustumassa myös Uenon alueeseen, jossa ei vielä oltu ehditty käydä. Kuljeskeltiin pääkatua ja löysimme melkeinpä ainoastaan hautauspalveluita tarjoavia liikkeitä.

Marian suosikkibussi ja -kuski

Lounas

Mika Häkkisen passiivi osataan täälläkin

Tapit kulossa

Illaksi oltiin sovittu tapaaminen Tokikon kanssa Tsukishiman asemalle ja ajateltiin käydä ennen sitä nopealla piipahduksella Shibuyassa. Metroon istuessa kuitenkin huomattiin, että väsymys alkoi olla aika kova ja voitaisiinkin pyörähtää Shibuyan sijaan hotellilla. Huomasin myös, että keväinen aurinko oli tehnyt tehtävänsä ja otsa oli palanut. Niinpä kupoli hohti sitten punaisena. Jes.

Illalla katseltiin Tokikon kanssa lisää kukkia joen varressa. Mentiin syömään japanilaiseen ravintolaan, jossa paistolevy on pöydän keskellä. Täällä syötiinkin sitten vaikka mitä. Aika monia uusia kokemuksia tuli maistettua esim. ostereita ja pieniä mustekalan jalkoja. Pääruokana meillä oli perinteinen tokiolainen, pannukakun tapainen, mutta ohut, hmmm mössö, joka maistui oikein hyvältä. Toisena pääruokana syötiin hieman samankaltaista, mutta paksumpaa pannukakkua. Sen päälle tuli punainen barbeque-kastike, majoneesi ja kuivatusta kalasta väsättyä silppua. Illan aikana tuli sanottua useasti: "maistuupa jännälle".

Ruokajuomat

Tämä on se ensimmäinen 'pannukakku'

Tässä sitten se toinen 

Ja kupoli kiiltää

Ruokailun aikana seuraamme liittyi myös Tokikon ystävä ja tällä suuremmalla porukalla lähdettiin kohti karaokea, kuluttamaan kaloreita, kuulemma. Siellä uusi superduo Maria&Kimmo tulkitsi villejä versioita klassikkokappaleista: Macarena, Dub-i-dub sekä Wannabe eli hittiparaati oli hurja. Kuultiin myös oikein hyviä tulkintoja japanilaisista iskelmistä ja animetunnareista, tosin ei meidän laulamina.

Ilta päättyikin sitten pakkaamiseen ja ajatusten suuntaamiseen kohti Koreaa.