Päivä 7

Disneyland ja kalamarketti olivat vaatineet veronsa, joten Kimmo nukkui lähes puolille päivin. Itsehän heräsin jo ennen klo 9, joten kerkesin aamulla lukea pitkät pätkät Game of Thronesia. Päätimme pitää leppoisan shoppailupäivän ja lähdimmekin jälleen kohti Harajukua ja Omotesandoa. Kiersimme aluksi Laforet-kauppakeskusta, jonka kahdeksassa kerroksessa oli paljon pikkukauppoja koluttavaksi (toim.huom. koluttakaa minusta mesatimyyjä).

Ajattelimme pitää vähän taukoa shoppailusta pienen evästauon muodossa, mutta etsiessämme uloskäyntiä, huomasimme, että ulkona oli alkanut sataa. Päätimme siis pitäytyä kauppakeskuksen tarjonnassa ja löysimmekin mukavan kahvilan, jossa lounastimme lettua ja salaattia.

Kun olimme kiertäneet koko kauppakeskuksen (löytöjäkin tehtiin), päätimme jatkaa Harajukun suuntaan. Sillä välin sade ja tuuli olivat yltyneet ja ovesta näimme, kuinka japanilaisia lenteli sateenvarjojen kera joka suuntaan. Sade oli siis kasvanut myrskyksi. Päätimme kuitenkin urheasti suunnata jo kovia kokeneen sateenvarjomme kanssa seuraavaan kauppaan. Pikaisella pyrähdykselläkin (etenemismatka noin 8 metriä) kerkisimme kastua sateenvarjosta huolimatta yllättävän paljon.

Kiersimme aina edellisestä kaupasta seuraavaan (riippumatta siitä, mikä kauppa tai mikälie Starbucks oli kyseessä), sillä pitempiä reissuja ei yksinkertaisesti pystynyt tekemään.

Hullu töyhtöhyyppä sateesta

Sitten kävin vessassa korjaamassa letin kuntoon

 Lopulta päädyimme jälleen Takeshita Dorille, jossa pääsimme kiertämään melko vapaasti, sillä myrsky oli karkoittanut shoppaajat. Tässä vaiheessa myrskykin alkoi laantumaan, eikä oikeastaan enää edes satanut. Tosin osa kaupoistakin oli laitettu kiinni.

Uusi sateenvarjo numero 1, hinta 100 jeniä

Uusi sateenvarjo numero 2, hinta 400 jeniä

Illalla tultiin 7elevenin kautta hotellille.

Tässä vielä kuva uskollisesta ystävästä (sateenvarjo, ei Kimmo), joka tämän jälkeen hyvästeltiin viimeiselle matkalleen

Päivä 6

Lähdimme aamulla kohti Tsukiji Markettia eli paikallista satamaa. Tällä kertaa pääsimme jopa suhteellisen ajoissa liikenteeseen, sillä kalatorille pitää suunnistaa aamulla, jos meinaa jotain nähdä ja kokea. Emme kuitenkaan ruvenneet liikaa riehumaan ja jätimme tonnikalahuutokauppaan yrittämiset muille (siihen päästäkseen olisi pitänyt olla liikenteessä noin 5.00 ja niin paljon ei tonnikalahuutokauppa houkuttanut). Olimme liikenteessä noin 9 maissa ja kyllä markkinoilla riitti vilinää ja vilskettä vielä siihenkin aikaan. Paljon oli kaloja ja trukkeja sekä myös turisteja.

Toinen kohteemme tälle päivälle oli Tokyo Disneyland. Päätimme valita Disney See Worldin, joka on meriaiheisiin seikkailuihin keskittynyt seikkailupuisto ja kuulemma vähän aikuisempaan makuun kuin Disney World.

Puistoon oli oma metrolinja

Ja tällaiset kädensijat

"No, mutta ohhoh"

"JEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!"

Aika huikea paikka, mutta miinusta siitä, että pääsimme koko päivänä vain kuuteen laitteeseen ja loppuaika jonotettiin, sillä paikalla oli pari muutakin ihmistä ja joka paikkaan (jopa popkornikojulle) oli vähintään 100 metriä jonoa.

Jono

Kallista lystiä siis, mutta silti kokemisen arvoinen paikka. Suosittelemme fast passien hankkimista ajoissa, jolloin jonottamisajan voi käyttää puistossa kiertelyyn. Me emme tajunneet tarpeeksi ajoissa fast passeja, vaan menimme suoraan jonottamaan matka maan ytimeen -nimiseen laitteeseen. Jonotimme sinne noin 3,5 tuntia (!) ja hauskinta oli se, että meidän takana jonossa oli suomalaispariskunta, joiden kanssa emme perinteiseen suomalaiseen tyyliin jutelleet sanaakaan.

Ensimmäisestä laitteesta toivuttuamme(tai lähinnä jonotuksesta) päätettiin kiertää läpi koko paikka ja katsella tilannetta rauhassa. Kokonaisuus oli suomalaisiin huvipuistoihin tottuneelle aika erilainen, koska ns. laitteita ei ollut kovinkaan paljon, vaan viehätys koostui hienosti toteutetuista miljöistä, joita oli useita erilaisia. Kaverit olivat siis tosissaan rakentaneet kokonaisen välimeren kaupungin rannan, taloineen ja satamineen.

Hahmoja pyöri ympäriinsä, mutta niiden ympärillä oli liikaa japanilaisia, ettei päästy yhteiskuvaan.
 Tässä kuitenkin Jafar.

Kaksikerroksinen Aladdin-karuselli

Hurjan pelottava hevonen...

...mutta ei hätää, sain sen taltutettua

Random-turisteja

"Tällainen pitäis saada Peukkulaankin"

Hmm...japanilaista nakkipizzaa...

Bongaa suomalainen

Ihan kuin loppuleikit Peukkulassa

Illan pimetessä laitteisiin pääseminen helpottui hieman ja viimeisen parin tunnin aikana ehdittiinkin useaan laitteeseen. Lopuksi intouduttiin oikein juoksemaan kohti Indiana Jones-ajelua, mutta harmittavasti myöhästyimme. Ei auttanut selitellä, että oltiin sukua Kimi Räikköselle ja Muumipeikolle. Hienon kokemuksen jälkeen oli mukava lähteä kohti hotellia, vaikka väsymys oli kova ja jalat hellänä koko päivän säntäilystä.

Ohjeistuksena Disneylandissa vierailijoille:
1. Hommaa asiaan kuuluva hattu tai korvat. Myös viitasta ja muusta disney-henkisestä pukeutumisesta plussaa. Pidä niitä päällä koko päivän ajan. Myös kotimatkalla.
2. Hommaa ämpäri, johon keräät ilmeisesti ruokaa.
3. Hommaa pieni ämpäri(samaa sarjaa kuin edellinen) ja kerää siihen jotain. Se ei selvinnyt, että mitä siellä oli, mutta sellainen pitää olla.
4. Etsi jono ja jonota. Sillä ei ole väliä mihin jonotat, mutta mitä pidempi jono, sen parempi.
5. Illan pimetessä hanki välkkyviä asioita ja kiinnitä niitä eri puolille kehoa.
6. Shoppaile ihan simona, että saat paljon disneyworld-pusseja.

Näillä ohjeilla et erotu massasta. Tervemenoa!

Tästä pari esimerkkiä hattumuodista Disney Worldiin. Valitse paras!

1. Perus-Minni

2. TikuTaku

3. Tiikeri-Minni

Päivä 5

Tänään heräsimme suhteellisen ajoissa, vaikka olimme edellisillan rilluttelun johdosta menneet myöhään nukkumaan. Päivän suunnitelmissa oli käydä Harajukussa katsastamassa Yoyogi-puiston sunnuntaimeno ja samalla visiteerata Meiji Jingūn temppelissä. Lähdimme metroilemaan kohti Yoyogi-Parkia ja matkalla kävimme Starbucksissa aamupalalla. Emme ole oikein päässeet vielä selville, missä ja minkälaista aamupalaa Tokiossa kannattaisi syödä. Länsimaiseen aamupalaan ei oikein löydy tarpeita kaupasta ja tuntuu hassulta mennä syömään nuudeliateria aamupalaksi. Siispä olemme syöneet vaihtelevia aamupaloja tai yhdistäneet aamupalan ja lounaan.  

Matkalla näimme myös mielenkiintoisen toimiston, jonka suomensimme Kansainvälisen kristillisen vartalon toimistoksi.

Meiji Jingūn temppelissä oli paljon porukkaa (yllätys). Temppeli sijaitsi idyllisesti puistoalueella puiden katveessa. 

 

Kimmo tapasi jälleen ystäviään, virkavallan edustajia

Tällä kertaa opimme vielä yhden uuden rituaalin, eli käsien ja kasvojen puhdistuksen ennen temppeliin menoa.

Kimmo käski poseerata ja tässä tulos.

Taas kaveri (näitä muuten riittää)

Temppelialue (ja kaverikuva)

Sakea keisarille

Yoyogi-Parkia saavuttaessamme meno muuttui yhä festarimaisemmaksi. Paikka kuhisi porukkaa ja heti portilla showta veti paikallinen rockabilly-porukka. Puisto oli muutenkin täynnä erilaisia esiintyviä taiteilijoita, muusikoita, temppuilijoita, urheiluporukoita ja muuten vaan sunnuntaihengailijoita. Monet olivat lähteneet isoissa porukoissa piknikille ja joukossa oli niin pukumiehiä kaljat kädessä kuin korkkaritypyjä minihameissa. Jäimme katselemaan kahden miehen eläväistä improvisaatioteatteriesitystä, jossa oli menoa ja meininkiä sekä hauskaa tilannekomiikkaa. Lisäksi näimme esimerkiksi koiria villeissä asuissa.

Legendaarisia Harajuku-tyttösiä, joita ei kauheasti itse asiassa edes ollut liikkeellä

Kimmo pääsi lähelle kaveria.

Ihmisiä pari

Puistossa pyörimisen jälkeen lähdimme Harajukuun shoppailemaan. Kiersimme kauppoja ja ihmettelimme tarjontaa. Erään kaupan eteen tuli jännä auto tummennetuin lasein ja iso seurue porukkaa. Osa seurueesta meni nopeasti kauppaan ja osa jäi pihalle hengaamaan. Samalla pihaan alkoi kertyä enemmänkin porukkaa ja kameroita kaivettiin esille. Yritimme mennä perässä samaan kauppaan, mutta meitä ei päästetty sisään. Ilmeisesti koko kauppa suljettiin jonkun tummahipiäisen supertähden takia, jota me emme kyllä tunnistaneet. Päätimme kuitenkin,  että olemme tämän johdosta melkein sukua julkkikselle!

Mainontaa Harajukussa

Kesken uuvuttavan shoppailun kävimme Harajukussa syömässä pikkuisessa ravintolassa. Ruoaksi otimme salaattia, voiperunoita, parsaa ja Kimmolle vielä friteerattua kinkkua ja juomaksi Kimmolle olutta ja minulle aprikoosijuttujuomaa. En ole oikein aikaisemmin tajunnut parsahypetystä, mutta nyt aloin pikkuhiljaa tajuta. Namnam. 

Taustalla tyyppi ihmettelee kuinka paljon ne suomalaiset oikein syö.

Jatkoimme shoppailua ruokailun jälkeen ja löysimme monia punk- ja undergroundliikkeitä. Kolusimme myös muun muassa runotyttölook-kaupan sekä kaupan koirien vaatteille. Harmi, ettei vastaavanlaista kauppaa ole löytynyt vielä kissoille. Tosin lähipiirin kissat ehkä kiittävät onneaan, jos sellaista ei 

löydykään.

Huomatkaa tokiolaisneitosten loistava tyyli, kaikki on täällä hurjan söpöjä ja kauniita!

Lopuksi menimme vielä hauskasti nimetylle Kissakadulle, josta löytyi Kiddy Land eli iso lelukauppa. Kiertelimme innoissamme kauppaa ja sieltä löytyi vaikka minkämoista kamaa, esimerkiksi muumiosasto. Yksi kerros oli lähes kokonaan pyhitetty Hello Kitty-kamalle ja kaikkea ihmeellistä sieltä löytyikin. Myös Star Wars-krääsä ihastutti ja saattoi olla, että jotain tarttui mukaankin... 

Tavattiin myös tuttuja.

Ilta oli jo pimennyt ja ulkona alkoi olla kylmä. Päätimme käydä hakemassa vielä letut(yllätys) iltapalaksi (Kimmo: mansikka-juustokakku-kermavaahto; Maria: kermavaahto, vihreä tee, juustokakku) ja suunnata kohti hotellia. Huomenna olisi tarkoitus päästä ylös ajoissa, jotta kerkiäisimme ajoissa 
kalatorille. Katsotaan, onnistuuko...